timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 4, 2017 11:53:47 GMT 2
Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen on blogannut transaktivismiin viittaavan kirjoituksen Perustuslakiblogiin otsikolla " Pauli Rautiainen: Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa transihmisten oikeuksia"Itse kiinnitin huomiota erityisesti tähän toiseen kappaleeseen: "Suomessa voimassa oleva translaki edellyttää näin sukupuolen juridisen vahvistamisen ehtona henkilön ehdotonta lisääntymiskyvyttömyyttä. Vaatimus johtaa käytännössä pakotettuun hormonihoitoon, joka on yksi ihmisarvoa alentavan epäinhimillisen kohtelun muoto. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimus sisältää myös ajatuksen siitä, ettei transihmisen toivota saavan lapsia tai perhettä, mikä loukkaa niitä perhe-elämää ja syrjimättömyyttä koskevia ihmisoikeusvelvoitteita, joihin Suomi on sitoutunut."Koska kysymys on Suomen valtiosääntöoikeudellisen seuran ajankohtaispalstasta, ja kirjoittaja on oikeusoppinut, niin olisi odottanut korostetun neutraalia ilmaisua. Nimittäin tunnelatautuneet ilmaisut ja kärjekkäät näkemykset eivät ole omiaan antamaan mielikuvaa asiantuntijuudesta koskien perusoikeuksia sääntelevien oikeussääntöjen kokonaisuudesta. Kirjoittaja oli mitä ilmeisimmin jättänyt tutustumatta Translain esitöihin, ja tuntui muutenkin poimineen rusinat pullasta mm EIT:n A.P., Garçon & Nicot –ratkaisusta (sitä on käsitelty tällä palstalla täällä), niin innostuin kirjoittamaan kommenttini. Siitä tuli melko pitkä, ja se vielä odottaa hyväksyntää, joten julkaisen sen täällä omana viestinään.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 4, 2017 11:56:43 GMT 2
Tässä siis kyseinen kommenttini:
|
|
|
Post by jokukukaihansama on Sept 4, 2017 13:05:01 GMT 2
Nyt en kyllä ymmärrä alkuunkaan... Oletko sinä tämän oikeusoppineen ja transaktivistien kanssa samaa mieltä siitä, että lainsäädännössä oleva transsukupuolisten lisääntymiskyvyttömyysvaatimus juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona on vanhentunut, koska mieskin voi olla äiti ja nainenkin voi olla isä?
Kummalliseksi on maailma kyllä mennyt, kun tätä samaa roskaa ovat jo transkriittisetkin foorumit pullollaan! Jos raskaana oleva henkilö kokee olevansa mies ja täten syntymättömän lapsensa isä, hänellä on silloin virheellinen käsitys itsestään. Tämä on ihmiselämän biologisia perusasioita, joka ei miksikään muutu sanojen uudelleenmäärittelyn ja yhteiskunnallisen asenneilmaston muutosten myötä 15-20 vuoden väliajoin. Koska mies on ihmislajin uros, on "raskaana oleva mies" oksymoroni eli käsitteellinen mahdottomuus. Nekin, joita on sensaatiolehdistössä tähän asti esitelty, ovat todellisuudessa rintansa poistattaneita parrakkaita naisia.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 4, 2017 13:32:13 GMT 2
Oletko sinä tämän oikeusoppineen ja transaktivistien kanssa samaa mieltä siitä, että lainsäädännössä oleva transsukupuolisten lisääntymiskyvyttömyysvaatimus juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtona on vanhentunut, koska mieskin voi olla äiti ja nainenkin voi olla isä? En. Viittasin vain ja ainoastaan translain säätämisajankohdan asenneilmapiiriin eduskunnassa. Siis niin, että kaikennäköisten höpöhöpö eugeniikka- väitteiden sijasta Translain hedelmättömyysvaatimus pohjautuukiin eduskunnan silloiseen kyvyttömyyteen hahmottaa maailmaa jossa on miehiä äiteinä ja naisia isinä. Tai jotain, lähinnä sivistyneitä arvauksia heittelen ilmoille. Itse en tuonut siis tuossa kommentissani omaa näkökantaani esille. Siitä olen samaa mieltä, että mies äitinä on käsitteellinen mahdottomuus, myöskään lisääntymiseemme liittyvä biologia ei todellakaan muutu asenneilmapiirin muutoksien myötä. Jos nyt vaikkapa joku vtuollainen parrakas nainen, joka on leikkauttanut rintansa pois ja kokee sukupuoli-identiteetikseen miehen, synnyttää lapsen ja täten tulee äidiksi - niin onhan silloin tavallaan tilanne, jossa mies on äiti. Mutta vain näennäisesti, koska kyseisen äidin biologinen sukupuoli (sex) ei ole muuttunut mihinkään, olkoonkin vaikka sosiaalinen sukupuoli (gender) jotain täysin päinvastaista. Tämän kaltaiset menevät minulla osastoon "erikoisuudet" ja en oikein omaa mitään kantaa heihin. Kaikennäköisiä erikoisuuksia on ollut olemassa maailman sivu, joten mitäpä niistä. Olkoot. Transaktivismi, kuten mikä tahansa muukin aktivismi, suhtautuu tunteilla asioihin ja sekoittaa tyylikkäästi asioita keskenään. Minä pyrin välttämään moista. Kaiken mahdollisen suvaitseminen ei kuulu minun maailmaani, joku tolkku kun siinäkin on oltava.
|
|
|
Post by Sametti on Sept 4, 2017 14:05:04 GMT 2
No nyt on oikeusoppinut niellyt transaktivistien propagandan syötteineen ja koukkuineen päivineen ja lisäksi kolme metriä siimaa. Hänhän vain lurittelee transaktivistien puhkikuluneen litanian.
Timok, kerro ihmeessä, että millaisia jatkokommentteja tuohon tulee.
Olen tässä mietiskellyt asioita ja olen tullut siihen lopputulokseen, että transaktivistit ovat onnistuneet jälleen sekoittamaan ihmisiä, asioita ja kielenkäyttöä. Kun transaktivistit puhuvat "sukupuolenkorjauksesta" ja "sukupuoltaan korjaavista ihmisistä", niin he tarkoittavat tällä nimenomaan noita muusuja ja muita sukupuolisekoilijoita, jotka siis eivät ole transsukupuolisia sanan varsinaisessa, alkuperäisessä merkityksessä. Aktivistit ovat muuttaneet käsitteen "transsukupuolinen" merkityksen. He tarkoittavat tällä sanalla ketä tahansa, joka ei ihan koe syntymäsukupuoltaan tai sen roolia omakseen ja he eivät tee eroa vakavan kehodysforian ja pelkän sukupuolirooleihin liittyvän epämukavuuden välille. Iso joukko jengiä on omaksunut tämän täysin kritiikittömästi.
Kun aktivistit ja heidän tsemppaajansa puhuvat "sukupuolenkorjauksesta", niin he tarkoittavat ensisijaisesti juridisen sukupuolen "korjaamista" eli siis vaihtamista. He eivät siis tarkoita lääketieteellisten transhoitojen läpikäymistä. "Sukupuoltaan korjaava ihminen" siis tarkoittaa ihmistä, joka haluaa vaihtaa juridisen sukupuolensa (jostain syystä). Tässä valossa siis lääketieteelliset transhoidot ovat "tarpeettomia" ja niihin "pakotetaan".
Tässä on keskusteluansa. Kun alatte tälle joukolle puhumaan lääketieteellisestä transprosessista, ja transsukupuolisuudesta puhuessanne tarkoitatte transsukupuolisia sanan oikeassa merkityksessä, niin puhutte eri asiasta kuin he. Tämä kannattaa pitää mielessä jatkossa.
Suuri yleisö ei ole ymmärtänyt tätä asiaa lainkaan. Iso kasa jengiä ei ole selvästi koskaan pysähtynyt edes miettimään, että mistä oikeastaan puhutaan.
Itsehän vain vakuutun koko ajan syvemmin siitä, että transaktivistit ovat aivan oikeasti sekaisin kuin seinäkellot ja vieläpä pahemmin kuin olin aiemmin ajatellut. Mikä hiton järki tässä koko hommassa on? Ei yhtään mikään. Tosin kaikkein eniten minua ihmetyttää, että miten suuren joukon ja millaisia ihmisiä aktivistit ovat onnistuneet saamaan taakseen. Ei voi kuin huuli pyöreänä ihmetellä ihmisten vihjeettömyyttä.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 4, 2017 14:26:06 GMT 2
Joo ilmoittelen jatkokommenteista.
Tuo termistön sotkeminen on raakaa todellisuutta. Varsinkin asioissa, joissa suhtaudutaan asioihin hyvin tunteenomaisesti ja halutaan niin kovasti olla suvaitsevaisia ja vaikka mitä hyvää&ihqua.
Ihmisten vihjeettömyys on kummastuttanut minuakin jo pitkään. Eipä tarvi paljoakaan mennä tunteisiin, kun vihjeettömyys tulee ensimmäisenä peliin mukaan. Mihin on hävinnyt terve kritiikki omaa ajattelua kohtaan?
Taikka oikeastaan, miten tunnepohjalta vouhkaavaan lähimmäisen saisi edes hetken miettimään kriittisesti omia näkemyksiään?
|
|
|
Post by Sametti on Sept 4, 2017 14:49:29 GMT 2
Tämä on tätä "ei ole keneltäkään pois" -kulttuuria. Eli toisinsanoen, millään ei ole mitään väliä eikä pitäisikään olla.
Itselleni aiheuttaa harmaita hiuksia kaikkein eniten se, että transaktivistit eivät osaa puhua suoraan ja selkeästi. Olen bloginkin puolella käsitellyt sitä, että transaktivistien kaikki puheet ovat pelkkää tunnemanipulaatiota ja iskulauseita. He eivät koskaan esitä selkeästi, että mitä he oikeastaan ajavat takaa ja mitä konkreettisia muutoksia he haluavat ja miksi. Kaiken joutuu aina pähkäilemään rivien välistä. Turha yrittää myöskään kysyä suoraan. Vastausta ei tule. Tietääkö nuo itsekään, mitä haluavat?
Keskeinen kysymys onkin nyt, että miksi juridista sukupuolta pitäisi voida vaihtaa ja miksi juuri sinä haluat vaihtaa juridista sukupuolta. Mikä on juridisen sukupuolen merkitys yhteiskunnassa tai maailmassa ylipäätään? Miksi on ihmisoikeuksien vastaista (tai ei ole?), jos juridista sukupuolta ei voi vaihtaa? Mikä juridisen sukupuolen merkitys on henkilölle? Miksi sinun "identiteettisi" vaatii juridisen sukupuolen vaihtamisen? Miten kuvailet identiteettiäsi tai määrittelet sen? Pitäisikö juridisia sukupuolia olla muita kuin mies ja nainen? Jos, niin mitä? Miksi ei pitäisi olla? Ja niin edelleen.
Keskeinen kysymys ei siis ole, että onko henkilö transsukupuolinen vai ei, koska noiden maailmankuvassa "transsukupuolinen" voi tarkoittaa mitä tahansa.
Kuten olen todennut aiemminkin, tässä ei ole enää kyse vakavan psyykkisen sairauden hoidosta, vaan pelkästään oudosta politiikasta. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, joita ei voi mitenkään verrata toisiinsa eikä niistä voi puhua samassa asiayhteydessä. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää, mutta valitettavasti iso yleisö ei ymmärrä.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 5, 2017 12:39:39 GMT 2
Taikka oikeastaan, miten tunnepohjalta vouhkaavaan lähimmäisen saisi edes hetken miettimään kriittisesti omia näkemyksiään? Itse itselleni vastaten: Koska pointtina on pyrkimys saada toisen näkökantoihin muutoksia (eikä oikeassa oleminen, draaman luonti, sanailukisan voitto tms), niin myös vastapuolen fokus olisi hyvä saada pysymään itse asiassa. Oletettavasti oman ilmaisun neutraalius ja tarttumattomuus on keskeistä, sekä tietysti vastapuolen kunnioittaminen. Yritin muotoilla tuon kommenttini mahdollisimman neutraaliksi, joten millään lailla unnelatautuneet ilmaisut eivät siis tule kysymykseen. Samojen termien toistaminen on ikäväksi koettua tautologiaa, joten synonyymeille on kova tarve. Siis neutraaleille synonyymeille. Esimerkiksi "pakkosterilointi" on erittäin tunnelatautunut, selvästi neutraalimpi on "hedelmättömyysvaatimus", jolle synonyymina käy vaikka "vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä". Tekstistä tulee näin kieltämättä helposti vaikeaselkoista, mutta minkäs teet. Tarttumattomuudella tarkoitan sellaista ilmaisua, että siinä ei ole mitään sellaista, mihin vastakkainen osapuoli voisi tarttua. Siis sellaista termistöä, muotoilua tai muutakaan vastaavaa, josta vastapuoli voisi edes jotenkin osoittaa minun olevan transvihamielinen, vanhoillinen, suvaitsematon - tai ylipäätään jotain epäilyttävää. (Joo tiedän, nämä ovat ad hominem -argumentointivirheitä, mutta niitähän aktivistit herkästi suoltavat, joten ei kannata syöttää moisia suoraan heidän lapaansa). Myöskin niin, että olen tarkka siitä, että ilmaisustani käy selvästi ilmi, mitä täsmälleen milloinkin tarkoitan, mihin viittaan tai mitä kysyn. Tämmöinen nipottaminen korrelaattien kanssa on sekin omiaan estämään vastapuolen tahattomia/tahallisia väärinkäsityksiä, kuten olkinukke-argumentaatiovirheitä - on vaikea väittää toisen väittäneen jotain muuta (ja hyökätä sitä vastaan), kun väite on yksiselitteinen. Esimerkkinä vaikkapa viittaukseni lain esitöihin tarkentaen korrelaattia: ajatus miehestä äitinä oli sen ajan eduskunnalle mahdoton -> tästä on vaikea väittää moisen olevan minulle mahdoton ajatus. Ilman korrelaattia ("sen ajan eduskunta") sitä syöttäisi suorastaan orgastisen olkinuken suoraan toisen lapaan. Got my point? Got my point. Hyvä, jatketaan. Vastapuolen kunnioittaminen taas perustuu siihen, että harvemmin kukaan on myötämielinen sellaiselle, joka osoittaa sinun olevan väärässä. Tai jotenkin muuten tyhmä, naurettava, ilkeä, ajattelematon tai jotenkin alhaisien motiivien pauloissa. Eli ei sormella osoiteta virheitä toisen ulosannissa, vaan sen sijaan koitetaan löytää edes jokin asia, mihin voi yhtyä. Tätä yritin tavoitella viittaamalla itsekin blogistin esiin nostamaan EIT tuomioon. Itseasiassa kannattaa jopa ilmaista itseään mieluummin niin, että tekstistä voi tulkita minun olevan transmyönteinen, suvaitsevainen ja/tai muutenkin heikkojen ja sorrettujen puolella. Tämän takia toin esiin EIT:n tuomion yhteydessä ajatusmaailmoiden muuttumisen parempaan suuntaan - paino sanalla "parempaan". Näin siksi, että samanmielisille ollaan avoimempia kuin erimielisille. Bonuksena vielä tämä: Positiivisuuden kautta tehty tulokulma helpottaa viestin nielemistä. Tuodaan esiin hyviä asioita. Niinkuin vaikka että haluttomuus transtutkimuksiin indikoi jotain muuta kuin transsukupuolisuutta. Jos joku indikoi jostain, niin sehän on vain positiivista! Jos taas olisin kirjoittanut saman asian vaikka näin: "transseulat estävät muista vaivoista kärsiviä pääsemästä transhoitoihin" -> pääsyn estäminen johonkin on negatiivista, termi "vaivat" on tunnelatautunut ilmaisu - ja antaa hyvän vastapallon lähteä argumentoimaan sillä, että seksuaalivähemmistöön kuuuluminen on minusta vaiva ja minun mielestäni siis homot ja lesbot pitäisi sulkea vaivaistaloon. ------ Kaiken yllämainitun yhtäaikaa huomioiminen on uutta minulle, ja näin jälkeenpäin lukien tuo kommenttini olisi vielä kaivannut stilisointi; on vähän töksähtelevä, sanoja puuttuu välistä ja mitäkaikkee. Tarpeeksi kun korjaa korjaamisesta päästyäänkin muotoiluaan niin harjaantumisen puute selvästi jättää jälkensä. Reeniä reeniä siis, eiköhän se tästä!
|
|
|
Post by Sametti on Sept 5, 2017 13:03:07 GMT 2
Timok, juurikin näin.
Jos ei itse aktivistin mieltä saa muutettua, niin todennäköisesti antaa ajateltavaa todella muulle toiselle, joka sattuu yleisöön eksymään.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 6, 2017 9:49:34 GMT 2
Tuo yleisö onkin muuten ihan todellinen pointti! Usein nettikeskusteluissa kun on varsin laaja yleisö, hipihiljaa siellä taustalla. Eivät halua syystä tai toisesta osallistua keskusteluun, mutta kuitenkin pohtivat samoja asioita. Usein itsekin olen osa tuota yleisöä, ja kieltämättä ainakin minuun asiallinen ja asiaan keskittyvä argumentointi toimii.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 6, 2017 11:40:03 GMT 2
Tämmöinen nipottaminen korrelaattien kanssa on sekin omiaan estämään vastapuolen tahattomia/tahallisia väärinkäsityksiä, kuten olkinukke-argumentaatiovirheitä - on vaikea väittää toisen väittäneen jotain muuta (ja hyökätä sitä vastaan), kun väite on yksiselitteinen. Esimerkkinä vaikkapa viittaukseni lain esitöihin tarkentaen korrelaattia: ajatus miehestä äitinä oli sen ajan eduskunnalle mahdoton -> tästä on vaikea väittää moisen olevan minulle mahdoton ajatus. Ilman korrelaattia ("sen ajan eduskunta") sitä syöttäisi suorastaan orgastisen olkinuken suoraan toisen lapaan. Siinä "mies äitinä" kohdassa en tainnut onnistua ilmaisussani, kuten jokukukaihansama toi esille. Pahoittelen ja pyrin parantamaan ulosantiani jatkossa.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Sept 24, 2017 12:11:25 GMT 2
Oikeustieteen professori Pauli Rautiainen on blogannut transaktivismiin viittaavan kirjoituksen Perustuslakiblogiin otsikolla " Pauli Rautiainen: Vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä loukkaa transihmisten oikeuksia"No niin, se tähänkin ketjuun postaamiani kommenttini tähän on vihdoinkin julkaistu. Piti vaan vähän kysellä perään ja mode vastasi, että oli epähuomiossa mennyt häneltä ohi. Katsotaan kirvoittaako lisää vastauksia. Mitenkään erityisen vilkas paikka tuo ei ole, joten mitään erityistä kommenttien suurta vyöryä tuskin on luvassa.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Oct 31, 2017 10:35:46 GMT 2
|
|
|
Post by Sametti on Oct 31, 2017 19:52:18 GMT 2
No nyt oli oikeusoppinut niellyt kaiken muunsukupuolisuuspropagandan. Tuosta tekstistä näkyi erittäin selvästi se, että nykyään on yleisessä kielenkäytössä käytössä "transsukupuolisuuden" laajennettu määritelmä. Eli että transsukupuolisiksi luetaan myös nämä tyypit, joita kutsun sukupuolisekoilijoiksi. Taitavat kutsua itse itseään muunsukupuolisiksi. He eivät ole transsukupuolisia sanan varsinaisessa merkityksessä. Transsukupuolinen nimenomaan haluaa vastakkaisen sukupuolen yksilöksi niin kroppaa kuin muutakin myöten. Pelkän nimen tai juridisen sukupuolen muuttaminen ei auta transsukupuolista juuri lainkaan. Muunsukupuolisen ongelma on jossain muualla kuin kokemuksessa siitä, että oma keho on väärä. Mutta missä se ongelma on, en tiedä. Minä en ymmärrä noita muunsukupuolisia ollenkaan. En ymmärrä, että mitä he kokevat, mihin he pyrkivät tai mitä he haluavat. Mutta transsukupuolisia he eivät ole. Avauduin blogin puolella aiheesta.Tosin yritäpä tässä nyt sitten selittää asiaa noille. Kysymys onkin heidän mielestään nyt identiteettikysymys eli kuka on "true" ja kuka "feikki". Vaikka eihän se ollut sitä, mitä me tarkoitimme. Transsukupuolisuus ei ole identiteetti, muoti-ilmiö tai elämäntapa. Se on psyykkinen häiriö, joka on anoreksian kaltainen ja vaatii hoitoa. Nykyään koko transsukupuolisuuden käsite on sotkettu. Jotta voisimme käydä järkevää keskustelua ensinnäkään, niin käsitteet pitää oikoa. Osalle ihmisistä ei voida aloittaa hormonihoitoja terveydellisistä syistä, kyllä. Mutta ne ovat poikkeustapauksen poikkeustapauksia, jotka voidaan käsitellä tapauskohtaisesti. Aiheesta oli jo aiemmin keskustelua foorumilla. Mitä tulee noihin ihmisiin, jotka eivät halua hoitoja alunperinkään, niin heillä ei ole kehodysforiaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tyyppi mainitsi myös sen, että joku ei halua hoitoja vakaumuksen vuoksi. En ole koskaan kuullut tuollaisesta, enkä hahmota, mihin tuolla edes viitataan. Olen kuullut noista ihmisistä, jotka mahdollisesti kokevat itsensä transsukupuolisiksi, kokevat jonkin tason kehodysforiaa, mutta sitten nikottelevat aikansa hoitojen kanssa ja lopulta hyväksyvät kehonsa ja jättävät lääketieteelliset hoidot väliin. Heitä on tullut vastaan jonkun verran. Mutta jos he kerran hyväksyvät kehonsa, niin mihin ihmeeseen he noita juridisen sukupuolen vääntelyitä tarvitsevat? Hehän ovat sinut sukupuolensa kanssa! Ennen tätä muunsukupuolisuushäröilyä nuo ihmiset tyytyivät olemaan miehiä tai naisia. Eipä taida keskustelu tästä edetä tuon termien sotkemisen vuoksi. Taas tämmöinen aihe, joka juuttuu eipäs-juupas -tasolle, koska osapuolet puhuvat ymmärtämättään eri asioista.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Nov 1, 2017 9:00:13 GMT 2
Tuon kommentin kirjoittaja oli siis Otava Piha (ei alkuperäinen perustuslakibloggaaja Pauli Rautiainen). Etunimestä päätellen ehkä jonkinsortin skenen aktivisti?
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Nov 1, 2017 15:41:37 GMT 2
Osalle ihmisistä ei voida aloittaa hormonihoitoja terveydellisistä syistä, kyllä. Mutta ne ovat poikkeustapauksen poikkeustapauksia, jotka voidaan käsitellä tapauskohtaisesti. Aiheesta oli jo aiemmin keskustelua foorumilla. Mitä tulee noihin ihmisiin, jotka eivät halua hoitoja alunperinkään, niin heillä ei ole kehodysforiaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tyyppi mainitsi myös sen, että joku ei halua hoitoja vakaumuksen vuoksi. En ole koskaan kuullut tuollaisesta, enkä hahmota, mihin tuolla edes viitataan. Multa on mennyt kyllä ohi tuo lääketieteelliset esteet hormonihoidolle tällä foorumilla. Kiinnostaisi tietää lisää aiheesta, eli miksi moinen este voi olla poikkeustapauksen poikkeustapauksena - ja kuinka transhoidot siinä tapauksessa järjestetään? He, jotka eivät halua transhoitoja alunperinkään, en minäkään luokittelisi transsukupuolisiksi. Ehkä voisi ajatella, että henkilö on jo sellaisenaan riittävän "läpimenevä" vastakkaisen sukupuolen edustajana. Taikka tuohon läpimenevyyteen riittää rintojen poisto / aataminomenan pienentäminen tms toimenpide, joka ei vie suvunjatkamiskykyä. Mutta onko heille sitten tarvetta edes juridisen sukupuolen vaihtamiseen? Kun nimensä voi jo nyt muuttaa sukupuolineutraaliksi - ja tulla kohdatuksi kokemansa sukupuolen edustajana kaikin puolin. Vakaumus hoitojen esteenä kuulostaa minunkin korviini hyvin erikoiselta. Jehovan todistajilla on verioppinsa, mikä on esteenä heille verensiirroissa - tämä lienee vakaumuksista kaikkein radikaalein. Eikä ole esteenä hormonihoidoille. Nooh, ehkäpä jonkun henkilökohtainen vakaumus ei salli lääketieteellisiä hormonihoitoja - mutta arvelen että aidon transsukupuolisen kehodysforia on sitä luokkaa, että transhoitojen esteenä tuskin on henkilökohtainen vakaumus. Ylipäätään olisi mukava tietää, että kuinka paljon on sellaisia aitoja transsukupuolisia ihmisiä, jotka eivät halua / heille ei voida antaa sivuvaikutuksena sterilisoivia transhoitoja?
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Nov 2, 2017 10:11:46 GMT 2
Terveydelliset syyt transhoidon esteenä: niin onko kysymys silloin mielenterveyteen liittyvistä asioista? Eli ajukopassa on sellaista vikaa-vikaa, joka on este transhoidoille - ja kun se vikaa-vikaa hoidetaan kuntoon, niin transhoidot voidaan aloittaa.
Vai onko kysymys nimenomaan jostain sellaisesta lääketieteellisestä asiasta, joka on este nimenomaan hormonihoidolle? Otava Piha mainitsi yhtenä tämmöisenä korkean iän, mikä kyllä näin äkkipäätä kuulostaa uskottavalta. Jos kehon oma hormonituotanto on pikkuhiljaa hiipumassa, niin lisähormonit voivat sotkea peliä melko lailla. Mutta voiko olla jotain muuta vasta-aihetta hormonihoidolle? Ainakin allergiat yms eivät taida olla sellaisia, koska kysymys on kehon luonnollisista hormooneista. Kun niitä mieshormoneja on valmiiksi kaikissa naisissa, ja naishormoneja kaikissa miehissä.
Ainakaan itselleni google ei ole vielä tuonut vastausta asiaan.
|
|
|
Post by Sametti on Nov 2, 2017 18:56:04 GMT 2
Terveydelliset syyt transhoidon esteenä: niin onko kysymys silloin mielenterveyteen liittyvistä asioista? Ei. Kun puhutaan terveydellisistä syistä hoidon esteenä, niin tarkoitetaan sitä, että henkilölle voidaan asettaa transdiagnoosi, mutta hormonihoitoa ei voida aloittaa. Mielenterveysongelmat voivat estää koko transdiagnoosin, sillä silloin voi olla epäilys, että henkilön sukupuoliongelmat johtuvat jostain muusta (kuten dissosiaatiosta ja traumoista, joista olen kirjoittanut blogin puolella). Olen kuullut ainoastaan sellaisista transtapauksista, joilla ylipaino on estänyt hormonihoidon. Ylipainoisille ihmisille ei aloiteta hormonihoitoa (en tiedä miksi). He tosin voivat aloittaa hoidot laihdutettuaan eli kyse ei ole mistään elinikäisestä esteestä. Olen kuullut, että syitä olisi muitakin (diabetes?), mutta en tiedä, mitä ne syyt ovat. En ole koskaan törmännyt yhteenkään tapaukseen tai kuullut sellaisesta. Eli jos jollekulle ei voida hoitoa aloittaa terveydellisistä syistä, niin nuo ovat aivan marginaalitapauksia. En tiedä, miten niiden kanssa menetellään. Niistä on ihan oikeasti aivan turhaa puhua puhuttaessa transhoidoista yleisesti. Taitaa nuo muusuaktivistit olla ottaneet tämän vain keppihevoseksi ajaessaan juridisen sukupuolen vaihtamista ilman transdiagnoosia ja hoitoja.
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Nov 2, 2017 19:22:19 GMT 2
No niin, tuo "ylipaino" oli se taikasana, jolla googlekin alkoi löytää hittejä! Tässä yksi osuma: "Tuore rintasyöpä, tuore kohtusyöpä tai tuore veritulppa ovat esteitä hormonikorvaushoidolle, samoin huomattava ylipaino, hankala sydänvika ja hallitsematon verenpainetauti."Kysymyksessä on siis hormonikorvaushoito vaihdevuosioireisiin, eli lähinnä estrogeeni. Mikä lienee se miehestä-naiseksi hormonihoidon päähormoni? Tuosta litaniasta vain hankala sydänvika ja hallitsematon verenpainetauti ovat pysyviä vasta-aiheita hormonihoidolle. Joo onhan noita lääketieteellisiä esteitä transhoidoille hormonien suhteen, mutta nuo lääketieteelliset tilat lienevät melko harvinaisia. Että puhutaan todellakin marginaalista, jos jo lähdöstä todella harvinaisella transsukupuolisella sattuisi olemaan vielä todella harvinainen lääketieteellinen tila. Mahdollistahan se tietysti on. Mistä herää kysymys, että minkälaisia transhoitoja sitten voidaan antaa tämmöiselle harvinaisuudelle?
|
|
timok
Junior Member
Posts: 99
|
Post by timok on Nov 2, 2017 19:25:36 GMT 2
Terveyskirjaston vähän laajempi artikkeli: Vaihdevuosien hormonihoito perussairauden yhteydessäwww.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01161Mistä tulikin mieleen Otava Pihan esittämä väite siitä, että korkea ikä voi olla este hormonihoidolle. Kuinka myöhäisessä iässä ylipäätään hakeudutaan transtutkimuksiin? Kun voisi olettaa, että iän myötä sukupuolidysforiakin laimenee siedettäväksi, niinkuin moni muukin voimakkaita tunteita herättävä seikka.
|
|