Moninaisuusideologian puolesta ja vastaan
Jul 9, 2017 21:59:58 GMT 2
Post by visakoivu on Jul 9, 2017 21:59:58 GMT 2
No niin! Tuntuu haastavalta aloittaa, sillä koko aihealue on melkoinen sekametelisoppa, jossa erilaiset teemat ovat kietoutuneet toisiinsa sekavaksi palloksi. Mutta jostainhan se on aloitettava! Joten ajattelin tähän purkaa sukupuolen moninaisuuteen liittyviä argumentteja ja näkemyksiäni niistä, tulkaa toki täydentämään ja kommentoimaan.
1) Gender on tunne, jota ei voi määritellä ulkoa käsin, vaan joka jokaisen on saatava määritellä itse. Tiedon levittäminen moninaisuusajattelusta auttaa niitä, joilla tämä tunne on.
- Mielestäni on outoa kohdistaa toimintaa tuohon tunteeseen, kun tehokkaammalta vaikuttaisi vain kamppailla sen puolesta, että sukupuoliroolit olisivat mahdollisimman väljät. Ei tarvitsisi käyttää aikaa ja energiaa oman identiteetin MÄÄRITTELYN kanssa kamppailuun. En itse ymmärrä, miten poikkeavan sukupuoli-identiteetin löytyminen ja tunnustaminen auttaisivat henkilön asemaa. Ymmärrän ei-binäärisyyden kuulumisen paikkana, eräänlaisena alakulttuurina, mutta silti näkisin, että se lokeroittaa ihmisiä eikä välttämättä mitenkään positiivisesti.
- En ota varsinaisesti kantaa, onko muunsukupuolisuutta (gender diversity, nonbinary gender) olemassa. Mielestäni kuitenkaan tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä, että se olisi. Siksi ei ole perusteita levittää tätä ajattelutapaa ja tietoisuutta. Jos tätä ajattelua halutaan levittää, niin sille pitäisi mielestäni olla edes jonkinnäköistä tieteellistä näyttöä. Transaktivistien joukoissa sakeutuneet tuntemukset eivät riitä näytöksi ilmiön olemassaolosta.
- MITEN tarkalleen ottaen tietoisuus moninaisuudesta auttaa? Eikö se ennemmin ruoki ajatusta, että on jokin tietty tapa olla jotain sukupuolta, tai jokin tietty tunne, ja jos et nyt ole oikein vahva tästä myyttisestä tunteesta, oletkin jotain muuta, ja se jokin muu on myös saatava selville? En ymmärrä, mitä annettavaa tällä ajattelulla voisi olla.
2) "Valtio ei saa määritellä minua ja identiteettiäni!"
- Muunsukupuolisuuteen kuuluu vahvasti tavoite juridisen sukupuolen itsemääräämisoikeudesta. Juridinen sukupuoli viittaa, ja sen on viitattava biologiseen sukupuoleen. Juridisen sukupuolen vaihtaminen tulee perustelluksi vasta, kun kehoa on muokattu muistuttamaan vastakkaisen sukupuolen ominaisuuksia. Juridisesta sukupuolesta ei kertakaikkisesti ole mitään haittaa, mutta se auttaa antamaan esim. tilastollista tietoa (rikostilastoinnit), joten se on kerrassaan perusteltu käytännön hyötyjen kannalta.
3) Moninaisuusajattelu väljentää sukupuolinormeja
- Tämä on hyvin yleinen, mutta mielestäni täysin virheellinen päätelmä. Sen sijaan, että ihmisille opetettaisiin, että he voivat olla juuri sellaisia kuin ovat sukupuolestaan huolimatta, heille opetetaan, että gender on jokin isokin juttu, jonka kanssa on kamppailtava ja jonka ympärille on keskitettävä valtavasti energiaa. Olen jopa törmännyt sellaiseen ilmiöön, jossa cissukupuolisuus nähdään niin ahtaana nimenomaan moninaisuusajattelun takia, että ihmiset alkavat kamppailla määrittelyidensä kanssa. Älytöntä omaan napaan tuijottelua, joka ei edes tarjoa mitään aidosti hyödyllisiä työkaluja parempaan itsetuntemukseen.
1) Gender on tunne, jota ei voi määritellä ulkoa käsin, vaan joka jokaisen on saatava määritellä itse. Tiedon levittäminen moninaisuusajattelusta auttaa niitä, joilla tämä tunne on.
- Mielestäni on outoa kohdistaa toimintaa tuohon tunteeseen, kun tehokkaammalta vaikuttaisi vain kamppailla sen puolesta, että sukupuoliroolit olisivat mahdollisimman väljät. Ei tarvitsisi käyttää aikaa ja energiaa oman identiteetin MÄÄRITTELYN kanssa kamppailuun. En itse ymmärrä, miten poikkeavan sukupuoli-identiteetin löytyminen ja tunnustaminen auttaisivat henkilön asemaa. Ymmärrän ei-binäärisyyden kuulumisen paikkana, eräänlaisena alakulttuurina, mutta silti näkisin, että se lokeroittaa ihmisiä eikä välttämättä mitenkään positiivisesti.
- En ota varsinaisesti kantaa, onko muunsukupuolisuutta (gender diversity, nonbinary gender) olemassa. Mielestäni kuitenkaan tällä hetkellä ei ole mitään näyttöä, että se olisi. Siksi ei ole perusteita levittää tätä ajattelutapaa ja tietoisuutta. Jos tätä ajattelua halutaan levittää, niin sille pitäisi mielestäni olla edes jonkinnäköistä tieteellistä näyttöä. Transaktivistien joukoissa sakeutuneet tuntemukset eivät riitä näytöksi ilmiön olemassaolosta.
- MITEN tarkalleen ottaen tietoisuus moninaisuudesta auttaa? Eikö se ennemmin ruoki ajatusta, että on jokin tietty tapa olla jotain sukupuolta, tai jokin tietty tunne, ja jos et nyt ole oikein vahva tästä myyttisestä tunteesta, oletkin jotain muuta, ja se jokin muu on myös saatava selville? En ymmärrä, mitä annettavaa tällä ajattelulla voisi olla.
2) "Valtio ei saa määritellä minua ja identiteettiäni!"
- Muunsukupuolisuuteen kuuluu vahvasti tavoite juridisen sukupuolen itsemääräämisoikeudesta. Juridinen sukupuoli viittaa, ja sen on viitattava biologiseen sukupuoleen. Juridisen sukupuolen vaihtaminen tulee perustelluksi vasta, kun kehoa on muokattu muistuttamaan vastakkaisen sukupuolen ominaisuuksia. Juridisesta sukupuolesta ei kertakaikkisesti ole mitään haittaa, mutta se auttaa antamaan esim. tilastollista tietoa (rikostilastoinnit), joten se on kerrassaan perusteltu käytännön hyötyjen kannalta.
3) Moninaisuusajattelu väljentää sukupuolinormeja
- Tämä on hyvin yleinen, mutta mielestäni täysin virheellinen päätelmä. Sen sijaan, että ihmisille opetettaisiin, että he voivat olla juuri sellaisia kuin ovat sukupuolestaan huolimatta, heille opetetaan, että gender on jokin isokin juttu, jonka kanssa on kamppailtava ja jonka ympärille on keskitettävä valtavasti energiaa. Olen jopa törmännyt sellaiseen ilmiöön, jossa cissukupuolisuus nähdään niin ahtaana nimenomaan moninaisuusajattelun takia, että ihmiset alkavat kamppailla määrittelyidensä kanssa. Älytöntä omaan napaan tuijottelua, joka ei edes tarjoa mitään aidosti hyödyllisiä työkaluja parempaan itsetuntemukseen.