"Transideologia on oikein, koska tiede"
Nov 14, 2017 14:54:25 GMT 2
Post by visakoivu on Nov 14, 2017 14:54:25 GMT 2
Hei taas kaikenkarvaiset foorumilaiset.
Olen törmännyt yllättävän paljon siihen, että korkeastikoulutetu, jopa luonnontieteellismatemaattisen koulutuksen omaavat henkilöt asettuvat täysillä transagendan taakse, koska tieteenkin mukaan transideologia on oikein. Itse en luonnontieteellistä osaamista omaa, joten ajattelin, että olisi mielenkiintoista ja antoisaa keskustella täällä mahdollisesti paremmin asiaa ymmärtävien kanssa näistä argumenteista, mitä eteen tulee.
Tässä ensimmäinen fb-poiminta:
"*NIMI* kun puhutaan siitä, minkälaisella rajanvedolla me määritetään sukupuoli, miksi sä lähdet sanomaan, että karyotyyppi on se "biologinen lähestymistapa" määrittää sukupuoli? Jos lähdetään siitä biologiasta puhumaan, niin mites transsukupuolisten neurofysiologiset korrelaatit – ovatko ne jotenkin vähemmän biologinen rajanveto sulle?
Tai mites esimerkiksi se, että joillain meistä on sellainen synaptinen konfiguraatio meidän aivoissa, joka johtaa siihen, että henkilö kokee olevansa toista sukupuolta kuin sitä, mihin ihmiset ovat aiemmin hänet määrittäneet ja että hänellä on päässään somatotooppinen kartta, joka vastaa kroppaa, jota hänellä ei ole?
Mikseivät nämä biologisella pohjalla olevat rajanvedot kelpaa? Miksi helvetissä just joku karyotyyppi, onko se sun mielestä jotain cutting-edge-biologiaa?
Kun me puhutaan rajanvetokysymyksistä, niin siihen ei ole yhtä tapaa. Slate Star Codex käytti vertauskuvana sitä, että me voidaan jakaa esim. valtiorajat tosi monella eri tavalla, mutta mikään niistä tavoista ei ole faktuaalisesti oikein. Se, että Suomen rajat ovat nykyisenlaiset ei ole perusteltavissa sillä, että se olisi jotenkin luonnontieteellisesti oikea tapa piirtää valtionrajat - se yksinkertaisesti pohjautuu ihmistenvälisiin sopimuksiin. Mutta on silti olemassa fiksuja ja typeriä ratkaisuja valtiorajojen piirtämistä varten - esimerkiksi täysin pirstonainen valtionraja on käytännöllisesti pöljä, koska se johtaa logistisiin ongelmiin.
Mun nähdäkseni ei ole fiksua määrittää sukupuolta sellaisen kriteerin kautta, joka saa aikaan sen, että transsukupuoliset (ja muutkin sukupuolivähemmistöt) kokevat, etteivät tule hyväksytyksi. Karyotyyppi on epäkäytännöllinen kriteeri, koska se ei kunnioita ihmisiä ja sillä on negatiivinen vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Jos me määritellään sukupuoli sen mukaan, miten itse oman identiteettinsä kokee, se toimii yhtä hyvin niin cis- kuin transsukupuolisillekin: Kas näin, nyt mä olen mies, koska koen olevani mies. Sä olet mies, koska koet olevasi mies (teen tässä oletuksen, että kuten mä, sä olet cis, mutta saat korjata jos olen väärässä). Ja jos *KESKUSTELUN ALOITTAJA* kokee olevansa mies, niin sitten hän on mies. Mitä me tarkalleen ottaen menetettiin vaihtamalla tähän rajanvetoon? Mikä on se käytännön ongelma joka tästä nyt seuraisi?"
Mitä ajatuksia tämä herättää ja kuinka vastaisitte tässä esitettyihin argumentteihin? Itse ajattelen, että vaikka yksilöiden välillä olisi varianssia, se ei tee näitä kahta kategoriaa olemattomiksi. Vähän kuin suurin osa ihmisistä ei ole identtisiä keskenään, voimme silti sanoa, että ihminen lajina on olemassa. Itselleni on päivänselvää että lisääntymisbiologia, joka maailmanlaajuisesti tarkastellen altistaa naiset miehiä erittäin suuremmalle väkivallan uhalle, on tietenkin tärkeämpi määritelmä kuin jokin "aivojen konfiguraatio", mutta tarvitsisin nyt teidän jeesiänne toimivien, vahvojen argumenttien muodostamiseen.
Olen törmännyt yllättävän paljon siihen, että korkeastikoulutetu, jopa luonnontieteellismatemaattisen koulutuksen omaavat henkilöt asettuvat täysillä transagendan taakse, koska tieteenkin mukaan transideologia on oikein. Itse en luonnontieteellistä osaamista omaa, joten ajattelin, että olisi mielenkiintoista ja antoisaa keskustella täällä mahdollisesti paremmin asiaa ymmärtävien kanssa näistä argumenteista, mitä eteen tulee.
Tässä ensimmäinen fb-poiminta:
"*NIMI* kun puhutaan siitä, minkälaisella rajanvedolla me määritetään sukupuoli, miksi sä lähdet sanomaan, että karyotyyppi on se "biologinen lähestymistapa" määrittää sukupuoli? Jos lähdetään siitä biologiasta puhumaan, niin mites transsukupuolisten neurofysiologiset korrelaatit – ovatko ne jotenkin vähemmän biologinen rajanveto sulle?
Tai mites esimerkiksi se, että joillain meistä on sellainen synaptinen konfiguraatio meidän aivoissa, joka johtaa siihen, että henkilö kokee olevansa toista sukupuolta kuin sitä, mihin ihmiset ovat aiemmin hänet määrittäneet ja että hänellä on päässään somatotooppinen kartta, joka vastaa kroppaa, jota hänellä ei ole?
Mikseivät nämä biologisella pohjalla olevat rajanvedot kelpaa? Miksi helvetissä just joku karyotyyppi, onko se sun mielestä jotain cutting-edge-biologiaa?
Kun me puhutaan rajanvetokysymyksistä, niin siihen ei ole yhtä tapaa. Slate Star Codex käytti vertauskuvana sitä, että me voidaan jakaa esim. valtiorajat tosi monella eri tavalla, mutta mikään niistä tavoista ei ole faktuaalisesti oikein. Se, että Suomen rajat ovat nykyisenlaiset ei ole perusteltavissa sillä, että se olisi jotenkin luonnontieteellisesti oikea tapa piirtää valtionrajat - se yksinkertaisesti pohjautuu ihmistenvälisiin sopimuksiin. Mutta on silti olemassa fiksuja ja typeriä ratkaisuja valtiorajojen piirtämistä varten - esimerkiksi täysin pirstonainen valtionraja on käytännöllisesti pöljä, koska se johtaa logistisiin ongelmiin.
Mun nähdäkseni ei ole fiksua määrittää sukupuolta sellaisen kriteerin kautta, joka saa aikaan sen, että transsukupuoliset (ja muutkin sukupuolivähemmistöt) kokevat, etteivät tule hyväksytyksi. Karyotyyppi on epäkäytännöllinen kriteeri, koska se ei kunnioita ihmisiä ja sillä on negatiivinen vaikutus ihmisten mielenterveyteen. Jos me määritellään sukupuoli sen mukaan, miten itse oman identiteettinsä kokee, se toimii yhtä hyvin niin cis- kuin transsukupuolisillekin: Kas näin, nyt mä olen mies, koska koen olevani mies. Sä olet mies, koska koet olevasi mies (teen tässä oletuksen, että kuten mä, sä olet cis, mutta saat korjata jos olen väärässä). Ja jos *KESKUSTELUN ALOITTAJA* kokee olevansa mies, niin sitten hän on mies. Mitä me tarkalleen ottaen menetettiin vaihtamalla tähän rajanvetoon? Mikä on se käytännön ongelma joka tästä nyt seuraisi?"
Mitä ajatuksia tämä herättää ja kuinka vastaisitte tässä esitettyihin argumentteihin? Itse ajattelen, että vaikka yksilöiden välillä olisi varianssia, se ei tee näitä kahta kategoriaa olemattomiksi. Vähän kuin suurin osa ihmisistä ei ole identtisiä keskenään, voimme silti sanoa, että ihminen lajina on olemassa. Itselleni on päivänselvää että lisääntymisbiologia, joka maailmanlaajuisesti tarkastellen altistaa naiset miehiä erittäin suuremmalle väkivallan uhalle, on tietenkin tärkeämpi määritelmä kuin jokin "aivojen konfiguraatio", mutta tarvitsisin nyt teidän jeesiänne toimivien, vahvojen argumenttien muodostamiseen.